Underground parking lot at Turku market square – Zero energy parking hall and the biggest solar energy storage in the world (2020).
Tämä artikkeli esittelee Turun kauppatorin maanalaisen pysäköintilaitoksen kausilämpövarastoa (STES, UTES). Lisäksi siinä tuodaan esille myös rakennusteknisiä ja historiallisia näkökulmia.
Commercialising a concept for deep geothermal boreholes for Fennoscandia and beyond (2022)
Julkaisussa pohditaan tapoja tehdä 600-1000 metrin porauksista kustannustehokkaampia, ja esitetään erilaisia konkreettisia parametreja ja laskelmia.
Assessment of a medium-deep borehole thermal energy storage site in the crystalline basement: a case study of the demo site Lichtwiese Campus, Darmstadt (2024).
Julkaisussa arvioidaan keskisyvän porareiän lämpöenergian varastointipaikkaa kristallisessa peruskalliossa. Tapauksena on Lichtwiese Campus Darmstadtissa.
Unleashing Europe’s Geothermal Potential: The geothermal industry enjoyed growing market development but new installations must still triple by the end of the decade (2022).
Julkaisussa käsitellään Euroopan geotermisen energian potentiaalia ja markkinoiden kehitystä. Vaikka ala on kasvanut, uusien asennusten määrän on kolminkertaistuttava vuosikymmenen loppuun mennessä.
Innovation Outlook: Thermal Energy Storage (2020).
Julkaisussa käsitellään lämpöenergian varastointiteknologioiden keskeisiä ominaisuuksia ja tunnistetaan jatkuvan tutkimuksen ja kehityksen painopisteitä Kansainvälisen uusiutuvan energian viraston (IRENA) näkökulmasta.
Novel Thermal Energy Storage in the European Union (2023).
Artikkeli tarjoaa yleiskatsauksen akviferi- ja porareikälämpöenergian varastointijärjestelmistä (ATES ja BTES) Alankomaissa ja maailmalla. Se käsittelee näiden teknologioiden kehitystä, sovelluksia ja taloudellista potentiaalia. Lisäksi artikkelissa esitellään erilaisia ATES- ja BTES-projekteja sekä niiden vaikutuksia energiansäästöön ja hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen.
Testing Waste Materials suitable for Packed Bed Thermal Energy Storages (2025).
Opinnäytetyö käsittelee neljän jätteiden käyttöä, nimenomaan: jäte metallijauhe, murtunut betooni, kuono ja lentotuhka kehittääkseen hukkalämmön talteenotto -systeemin ja lämpöenergian varasto asennuksen.
Uutiset ULLEVI-hankkeesta
Energy Tomorrow 2025 kokosi energia-alan huiput jälleen Turkuun
Viime tiistaina Turussa järjestetty Energy Tomorrow 2025 -seminaari oli suuri menestys. Tapahtuma pidettiin Business Finlandin ja Business Turun yhteistyönä 13.5.2025. Lähes 200 vierasta saapui ympäri Suomea aina Torniosta asti kuulemaan energia-alan kuulumisia. Keskeiseksi teemaksi nousi ULLEVIssakin tarkasteltu energian varastointi sekä energiaverkkojen haasteet ja mahdollisuudet tulevaisuudessa. Kevään valmistelut vaativat paljon työtä, mutta panostus tuotti tulosta: tapahtumaa ja Turun seudun aktivoitumista hehkutettiin lukuisissa LinkedIn-viesteissä satoine tykkäyksineen.
Energy Tomorrow -konsepti on toiminut loistavana verkostoitumisalustana energia-alan toimijoille. Tulevaisuudessa seminaari tarjoaa entistäkin tehokkaamman alustan verkostoitumiselle ja energiateknologian edistämiselle. Jatkossa Turku AMK:n TESlabissa tutkimukset jatkuvat tiiviissä yhteistyössä yrityskumppaneiden kuten Difilcon Oyin kanssa. Laboratoriossa on aloitettu kolme uutta opinnäytetyötä, ja testausympäristössä syntyneitä tuloksia esitellään tulevissa energiaverkoston tapaamisissa.
Energy Tomorrow -seminaari järjestetään jälleen vuonna 2026!
TESlabin lämmönvarastointitutkimus vauhdissa
Erilaisten materiaalien lämmönvarastoinnin testaus on hyvässä vauhdissa Turku AMK:n TESlabissa. Hukkalämpö, savimaa ja teollisuusjäte voivat auttaa energiansäästötoimissa ja luoda uutta liiketoimintaa.
Savimaa ja teollisuuden sivuvirrat lämpövarastona
Savimaa on yleistä tietyillä alueilla. Savimaalle rakennettaessa rakennukset tulee paaluttaa, mikä mahdollistaa myös lämpöpaalujen käytön. Tarkkaa tietoa saven lämmönkestävyydestä ei kuitenkaan ole, ja savimaan kanssa tuleekin olla tarkkana lämpöä varastoitaessa, jotta maan ominaisuudet eivät heikkene. TESlabissa tutkitaankin, paljonko lämmitystä savimaa kestää. Tutkimustieto tukee kestävää rakentamista ja asumista, sillä lämmitys tuottaa noin 50% asumisen päästöistä.
Asuminen tuottaa myös hukkalämpö. TESlabissa keskitytään myös saunojen ilmanvaihdon kautta poistuvan kuuman ilman hukkalämmön hyödyntämiseen. Tavoitteena on kehittää järjestelmä, joka pystyy varastoimaan hukkalämmön ja vapauttamaan sen tarpeen mukaan huoneistojen lämmitykseen. Tutkimuksessa käytetään teollisuusjätteeksi luokiteltua metallijäännöstä jauhemaisessa muodossa.
TESlabissa tutkitaan myös kiinteän teollisuusjätteen kuten murskatun betonin, kuonan ja lentotuhkan käyttöön lämpöenergian varastointijärjestelmissä. Tavoitteena on selvittää, voidaanko näitä materiaaleja käyttää joko yksittäin tai seoksina tehokkaan lämpövaraston rakentamiseen.
Energiansäästöä ja uutta liiketoimintaa lämmönvarastoinnista
Molemmat tutkimukset edustavat kestävän kehityksen mukaista ajattelua, jossa pyritään hyödyntämään teollisuuden sivuvirtoja energiatehokkuuden parantamiseksi. Tutkimuksissa käytettävät materiaalit, kuten murskattu betoni, kuona ja lentotuhka, ovat normaalisti kaatopaikalle päätyvää jätettä. Nyt niitä tutkitaan mahdollisina lämpöenergian varastointimateriaaleina.
Tutkimusten tavoitteena on paitsi vähentää kaatopaikkajätteen määrää, myös korvata neitseellisten raaka-aineiden käyttöä energian varastointijärjestelmien rakentamisessa luonnonvarojen. Tämä auttaa säästämään luonnonvaroja ja pienentämään ympäristökuormitusta. Teollisuusjätteen hyödyntäminen lämpövarastona on myös taloudellista. Esimerkiksi näissä tutkimuksissa käytettävä teollisuusjäte on saatu ilmaiseksi, eli jätemateriaalien käyttö voi alentaa järjestelmien rakennuskustannuksia.
Tutkimusten tuloksissa voi olla myös kaupallisesta potentiaalia: esimerkiksi saunatiloihin asennettava hukkalämmön talteenottojärjestelmä, joka varastoi lämpöä myöhempää käyttöä varten. Samoin rakennuksiin voitaisiin asentaa teollisuusjätteeseen perustuvia lämpövarastoja, jotka hyödyntävät esimerkiksi aurinkolämpöä, aurinkosähköä, maalämpöä tai lämpöpumppuja. Järjestelmä mahdollistaa joustavan energialähteiden yhdistämisen ja voi optimoida rakennusten energiankäyttöä sekä vähentää kokonaiskulutusta.
Tutkimukset ovat vielä kesken ja ULLEVI-hanke tiedottaa lopullisista tutkimustuloksista. TESlabissa on mahdollista testata myös muiden materiaalien lämmönvarastointikykyä. Ota yhteyttä projektipäällikkö Rauli Lautkankareeseen (rauli.lautkankare@turkuamk.fi), niin keskustellaan lisää!
Energy Tomorrow -seminaari kokosi energia-alan tekijät Turkuun
Energy Tomorrow 2024 – Energia-alan uusi aalto -tapahtuma järjestettiin tiistaina 14.05.2024 Turun Kupittaalla Vierailu- ja innovaatiokeskus Joessa osana ULLEVI-hankkeen tuella. Tapahtuma kokosi yhteen energia-alan asiantuntijoita ja innovaatioita käsittelemään kestävän kehityksen haasteita ja luomaan uutta, resurssiviisasta liiketoimintaa.
Ajankohtaiset puheenvuorot ja keskustelut
Asiantuntijapuheenvuoroissa käsiteltiin hajautetun sähköntuotannon haasteita ja mahdollisuuksia, energian varastoinnin roolia sekä pienydinvoiman merkitystä tulevaisuuden kestävissä energiajärjestelmissä.
Veikka Lahdenpää Taaleri Energialta, Lauri Muranen Steady Energyltä ja Tommy Rönnqvist Turku Energialta valottivat, miten uudet energiaratkaisut muovaavat kestävää ja joustavaa energiajärjestelmää. Tilaisuuden aikana osallistujat pääsivät verkostoitumaan kahvi- ja lounastauoilla, ja jatkamaan keskusteluja Turun ammattikorkeakoulun Uuden energian laboratorion ja muun tutkimusinfrastruktuurin parissa.
Lämpöenergian varastointi hiilipäästöjen vähentäjänä
Suomessa lämpöenergian tuotanto on merkittävä hiilidioksidipäästöjen lähde. Energy Tomorrow -tapahtumassa esiteltiin erilaisia sovelluksia hukkalämmön hyödyntämiseen. Microsoftin rakennuttajapäällikkö Frej Werner kertoi yhteistyöprojektista Fortumin kanssa, jossa hyödynnetään Microsoftin uuden datakeskuksen hukkalämpöä Espoon, Kirkkonummen ja Kauniaisten lämmittämiseen. Microsoftin datakeskusten hukkalämmön lisäksi esiteltiin veteen ja jätteeseen perustuvia lämpövarastoja.
