AgriPV (agrivoltaics) yhdistää viljelyn ja aurinkosähkö tuotannon niin, että pelto säilyy tuotannossa. Tällä sivulla voit tutustua kahteen yleisimpään toteutustapaan (pystyasennus ja katosrakenne), suomalaiseen tutkimukseen sekä usein kysyttyihin kysymyksiin.

Pienoismallin lähikuva: konekulku rivien välissä
KoneAgria 2025 -messuille valmistunut pienoismalli havainnollistaa miltä yleisimmät asennustavat näyttävät käytännössä

Mikä on AgriPV?

AgriPV tarkoittaa, että aurinkosähkön tuotanto ja viljely tapahtuvat samanaikaisesti samalla maa‑alalla. Paneelirakenteet suunnitellaan niin, että maatalouskoneilla pääsee liikkumaan pellolla ja viljely jatkuu. Ajatus on Suomessa vielä varsin uusi, mutta monissa Euroopan maissa kasvava ja lupaava tapa yhdistää maatalous ja energiantuotanto. Esimerkiksi Saksassa ja Ranskassa on jo tuhansia hehtaareja AgriPV-hankkeita, joissa pellot tuottavat sekä ruokaa että sähköä.

Aurinkopaneeliasennusten rakennetyypit

Pystyasennus (interspace):

  • Itään ja länteen suunnatut kaksipuoliset aurinkopaneelit asennettuna pystyriveihin
  • Viljely mahdollista rivien välissä, jossa maataloustukikelpoisuus todennäköisesti säilyy
  • Rivivälit vaativat optimointia – kuinka paljon paneeleja per hehtaari konekäyttö ja varjostukset huomioiden
AgriPV-rakenteet: sarka‑aita ja ylipaneeli rinnakkain
Esimerkki pystyasennuksesta Saksassa

Katosrakenne (overhead):

  • Osittain valoa läpäisevät aurinkopaneelit mahdollistavat viljelyn katoksen alla
  • Katosrakenne suojaa sääilmiöiltä (auringon paahde, rankkasateet, raekuurot)
  • Sopii kasveille jotka sietävät varjostusta/hyötyvät siitä (esim. marjat, hedelmäpuut, vihannekset)
  • Maataloustukien soveltaminen vielä epäselvää
Overhead katosrakenne
Katosrakenne suojaa kasveja säältä ja mahdollistaa viljelyn alapuolellaan.

Agrivoltaics-termin tavoin, näillekään ei ole vakiintuneita suomennoksia.

Miksi AgriPV on ajankohtainen?

Maankäytön tehostuminen

Maatalousmaan kaksoiskäyttö: sama pelto tuottaa sähköä ja satoa. AgriPV lisää energiaomavaraisuutta ilman, että peltoalaa poistuu ruoantuotannosta. Ratkaisu on myös maisemallisesti ja sosiaalisesti paremmin hyväksyttävä kuin pelkkä aurinkopuisto.

Sään ja ilmastonkestävyys

Osittainen varjostus voi vähentää kasvien kuivuus- ja lämpöstressiä sekä veden haihtumista – erityisesti nurmet, apilat ja marjakasvit hyötyvät. Suomessa tutkimus selvittää, miten varjostus, kosteus ja kasvurytmi toimivat pohjoisissa olosuhteissa.

Taloudellinen kannattavuus

Tavoitteena on kokonaishyöty: pieni sadonmenetys voidaan hyväksyä, jos sähköntuotto tai maanvuokra kompensoi sen. AgriPV voi tuoda lisätuloja maanomistajalle ja samalla vahvistaa maatilan energiaomavaraisuutta.

Usein kysyttyä

Eikö paneelit varjosta liikaa?

Sopivilla etäisyyksillä ja korkeuksilla kasvit saavat riittävästi valoa. Ulkomainen tutkimus tukee, että osavarjostus voi jopa parantaa laatua kuumina kesinä. Suomessa dataa kerätään parhaillaan.

Onko tämä kannattavaa?

Malli perustuu kokonaisoptimointiin: sähköntuotto tai maanvuokra kompensoi mahdollisen sadon alenemisen ja tarjoaa lisätuloa maanomistajalle.

Voiko pellolle saada maataloustukea?

Riippuu siitä, jatkuuko viljely eikä rakenne estä sitä. CAP‑tulkinnat kehittyvät; tavoitteena on, että kaksoiskäyttö voidaan huomioida tukikelpoisena. Selvitys käynnissä.

Mitä voi viljellä paneelien alla?

Varjokestävät lajit: nurmet, apilat, marjat, osa vihanneksista. Suomessa tunnistetaan parhaat lajit kokeiden ja simulaatioiden avulla.

Kuinka paljon sähköä saadaan?

Riippuu tiheydestä ja paneelien suuntauksesta. Kansainvälisesti AgriPV‑tuotanto on tyypillisesti ~40–90 % tavanomaisen aurinkopuiston tasosta – mutta pelto säilyy viljelyssä.

Voiko viljelijä toteuttaa AgriPV:n itse?

Usein hankkeet toteutetaan yhteistyössä energiayhtiön kanssa, mutta tulevaisuudessa myös pienemmät tilaratkaisut voivat yleistyä. Hankkeessa kehitetään työkaluja päätöksenteon tueksi.

Mitä Suomessa täytyy tutkia?

Aurinkoenergiapelto-hanke tutkii, miten aurinkoenergian tuotanto ja maatalous voidaan yhdistää Suomen olosuhteissa. Vaikka AgriPV on jo pitkällä manner-Euroopassa ja Ruotsissa ja Tanskassakin on useita tutkimuspilotteja, ei täysin Suomen oloja vastaavia tuloksia ole olemassa. Hanke vastaa tähän tarpeeseen kehittämällä kolme toisiaan täydentävää mallia:

  • Simulointimalli, jolla arvioidaan AgriPV-asennusten sähkön tuotantoa – huomioiden poikkeavat rakenteet ja varjostusolosuhteet.
  • Kasvimalli, joka ennustaa osittaisen varjostuksen vaikutusta kasvuston kehitykseen ja satotuottoon.
  • Taloudellinen malli, joka kokoaa tulokset ja mahdollistaa kokonaistaloudellisten vaikutusten arvioinnin – mukaan lukien sadon, tuet, työmäärän ja vuokratuotot.

Näiden avulla muodostetaan avoin työkalu, jota sekä maanomistajat että energiayhtiöt voivat hyödyntää arvioidessaan AgriPV:n potentiaalia eri kohteissa. Hankkeen toteuttavat Turun ammattikorkeakoulu ja Helsingin yliopisto vuosina 2025–2027 Euroopan aluekehitysrahaston tuella.

Kenttämittaukset ja datavirrat AgriPV-tutkimuksessa: anturit, sääasema, ilmakuva
Viikin tutkimuspellolla on vuonna 2025 kerätty monenlaista kenttädataa lähtötilanteesta ilman AgriPV-järjestelmää (kasvien kasvu, maaperän ominaisuudet, auringon suora ja heijastuva säteily yms)

Lisätietoja

Aurinkoenergiapelto – Solar Field (2025–2027)
Turun ammattikorkeakoulu & Helsingin yliopisto

Shuo Wang, projektipäällikkö, tutkija

shuo.wang@turkuamk.fi (in English)

Heidi Heikkilä, vuorovaikutuskoordinaattori 

heidi.heikkila@turkuamk.fi

Antti Lajunen, apulaisprofessori

antti.lajunen@helsinki.fi

Tilaa Aurinkoenergiapelto-uutiskirje! Kokoamme uutiskirjeeseen Suomen agrivoltaics-tutkimuksen ja -kehityksen ajankohtaiset kuulumiset neljä kertaa vuodessa. Meille voi myös lähettää juttuvinkkejä!

Tilaa uutiskirjekirje lähettämällä viesti “Tilaa” osoitteeseen: heidi.heikkila@turkuamk.fi