Aurinkoenergiapelto

AgriPV (agrivoltaics) yhdistää viljelyn ja aurinkosähkö tuotannon niin, että pelto säilyy tuotannossa. Tällä sivulla voit tutustua kahteen yleisimpään toteutustapaan (pystyasennus ja katosrakenne), suomalaiseen tutkimukseen sekä usein kysyttyihin kysymyksiin.

Mikä on AgriPV?

AgriPV tarkoittaa, että aurinkosähkön tuotanto ja viljely tapahtuvat samanaikaisesti samalla maa‑alalla. Paneelirakenteet suunnitellaan niin, että maatalouskoneilla pääsee liikkumaan pellolla ja viljely jatkuu. Ajatus on Suomessa vielä varsin uusi, mutta monissa Euroopan maissa kasvava ja lupaava tapa yhdistää maatalous ja energiantuotanto. Esimerkiksi Saksassa ja Ranskassa on jo tuhansia hehtaareja AgriPV-hankkeita, joissa pellot tuottavat sekä ruokaa että sähköä.

KoneAgria 2025 -messuille valmistunut pienoismalli havainnollistaa miltä yleisimmät asennustavat näyttävät käytännössä

Pystyasennus

  • Itään ja länteen suunnatut kaksipuoliset aurinkopaneelit asennettuna pystyriveihin
  • Viljely mahdollista rivien välissä, jossa maataloustukikelpoisuus todennäköisesti säilyy
  • Rivivälit vaativat optimointia – kuinka paljon paneeleja per hehtaari konekäyttö ja varjostukset huomioiden
Aasen agrivoltaics solar plant, Tobi Keller, 2020. CC BY-SA 4.0

Katosrakenne

  • Osittain valoa läpäisevät aurinkopaneelit mahdollistavat viljelyn katoksen alla
  • Katosrakenne suojaa sääilmiöiltä (auringon paahde, rankkasateet, raekuurot)
  • Sopii kasveille jotka sietävät varjostusta/hyötyvät siitä (esim. marjat, hedelmäpuut, vihannekset)
  • Maataloustukien soveltaminen vielä epäselvää

Miksi ArgiPV on ajankohtainen?

Maankäytön tehostuminen

Maatalousmaan kaksoiskäyttö: sama pelto tuottaa sähköä ja satoa. AgriPV lisää energiaomavaraisuutta ilman, että peltoalaa poistuu ruoantuotannosta. Ratkaisu on myös maisemallisesti ja sosiaalisesti paremmin hyväksyttävä kuin pelkkä aurinkopuisto.

Sään ja ilmastonkestävyys

Osittainen varjostus voi vähentää kasvien kuivuus- ja lämpöstressiä sekä veden haihtumista – erityisesti nurmet, apilat ja marjakasvit hyötyvät. Suomessa tutkimus selvittää, miten varjostus, kosteus ja kasvurytmi toimivat pohjoisissa olosuhteissa.

Talouden kannattavuus

Tavoitteena on kokonaishyöty: pieni sadonmenetys voidaan hyväksyä, jos sähköntuotto tai maanvuokra kompensoi sen. AgriPV voi tuoda lisätuloja maanomistajalle ja samalla vahvistaa maatilan energiaomavaraisuutta.

Mitä Suomessa täytyy tutkia?

Aurinkoenergiapelto-hanke tutkii, miten aurinkoenergian tuotanto ja maatalous voidaan yhdistää Suomen olosuhteissa. Vaikka AgriPV on jo pitkällä manner-Euroopassa ja Ruotsissa ja Tanskassakin on useita tutkimuspilotteja, ei täysin Suomen oloja vastaavia tuloksia ole olemassa. Hanke vastaa tähän tarpeeseen kehittämällä kolme toisiaan täydentävää mallia:

  • Simulointimalli, jolla arvioidaan AgriPV-asennusten sähkön tuotantoa – huomioiden poikkeavat rakenteet ja varjostusolosuhteet.
  • Kasvimalli, joka ennustaa osittaisen varjostuksen vaikutusta kasvuston kehitykseen ja satotuottoon.
  • Taloudellinen malli, joka kokoaa tulokset ja mahdollistaa kokonaistaloudellisten vaikutusten arvioinnin – mukaan lukien sadon, tuet, työmäärän ja vuokratuotot.

Näiden avulla muodostetaan avoin työkalu, jota sekä maanomistajat että energiayhtiöt voivat hyödyntää arvioidessaan AgriPV:n potentiaalia eri kohteissa. Hankkeen toteuttavat Turun ammattikorkeakoulu ja Helsingin yliopisto vuosina 2025–2027 Euroopan aluekehitysrahaston tuella.

Viikin tutkimuspellolla on vuonna 2025 kerätty monenlaista kenttädataa lähtötilanteesta ilman AgriPV-järjestelmää (kasvien kasvu, maaperän ominaisuudet, auringon suora ja heijastuva säteily yms)

Usein kysyttyä

Sopivilla etäisyyksillä ja korkeuksilla kasvit saavat riittävästi valoa. Ulkomainen tutkimus tukee, että osavarjostus voi jopa parantaa laatua kuumina kesinä. Suomessa dataa kerätään parhaillaan.

Malli perustuu kokonaisoptimointiin: sähköntuotto tai maanvuokra kompensoi mahdollisen sadon alenemisen ja tarjoaa lisätuloa maanomistajalle.

Riippuu siitä, jatkuuko viljely eikä rakenne estä sitä. CAP‑tulkinnat kehittyvät; tavoitteena on, että kaksoiskäyttö voidaan huomioida tukikelpoisena. Selvitys käynnissä.

Varjokestävät lajit: nurmet, apilat, marjat, osa vihanneksista. Suomessa tunnistetaan parhaat lajit kokeiden ja simulaatioiden avulla.

Riippuu tiheydestä ja paneelien suuntauksesta. Kansainvälisesti AgriPV‑tuotanto on tyypillisesti ~40–90 % tavanomaisen aurinkopuiston tasosta – mutta pelto säilyy viljelyssä.

Usein hankkeet toteutetaan yhteistyössä energiayhtiön kanssa, mutta tulevaisuudessa myös pienemmät tilaratkaisut voivat yleistyä. Hankkeessa kehitetään työkaluja päätöksenteon tueksi.

Kansanväliset julkaisut aurinkomaataloudesta

Olemme koonneet kansainvälisiä julkaisuja aurinkomaatalouden nykytilasta, käytännön toimeenpanosta sekä hallinnollisista kysymyksistä. 

Agrisolar Policy Map (SolarPower Europe)

Agrisolar Policy Map on Euroopan kattava vertailutyökalu, joka kokoaa ja vertailee agrivoltaics-sääntelyä 18 EU-maassa keskittyen mm. lainsäädäntöön, maankäyttöön, tukijärjestelmiin ja ympäristövaatimuksiin. Raportti nostaa esiin hyviä käytäntöjä ja sääntely‐aukkoja, joiden avulla pyritään edistämään agrivoltaics-ratkaisujen laajempaa käyttöönottoa Euroopassa.

Agrisolar Handbook (SolarPower Europe)

Agrisolar Handbook on ohjeistus ja viitekehys agrivoltaics-toimijoille, joka sisältää käytännön esimerkkejä, liiketoimintamalleja ja sääntelyasioita Euroopassa. Se kattaa myös erilaisia omistusmalleja ja taloudellisia näkökulmia sekä selvittää agrivoltaicsin hyötyjä maataloudelle ja uusiutuvan energian tuotannolle.

Agrivoltaics in Germany – Status Quo and Future Developments (Pump ym., 2023/2024)

Tämä konferenssijulkaisu tarjoaa kattavan analyysin Saksassa toteutetuista ja suunnitelluista agrivoltaics-kohteista ja niiden kehityksestä, mukaan lukien asennettu kapasiteetti, odotettu kasvu ja sääntely-ympäristön vaikutus markkinoiden kehitykseen. Raportti osoittaa, kuinka viime vuosina agrivoltaics-asennukset ovat lisääntyneet ja miten lainsäädännölliset muutokset ovat avanneet uusia mahdollisuuksia markkinarampille Saksassa.

Agrivoltaics in the Netherlands: A Practical Guide for Farmers

Tämä käytännön opas keskittyy agrivoltaicsin soveltamiseen Alankomaissa, erityisesti siitä kuinka järjestelmät voidaan integroida hollantilaisen maatalouden toimintamalleihin (avomaaviljely, kasvihuoneet). Dokumentti käsittelee myös käytännön liiketoimintamalleja, teknisiä ratkaisuja ja paikallisen lainsäädännön sovittamista maatalouden ja energia-alan tavoitteisiin.

Possible implementations of agrivoltaics in Sweden (Jennifer Suuronen, 2022)

Tämä akateeminen selvitys tarkastelee agrivoltaicsin mahdollisuuksia Ruotsissa, painottaen aurinko- säteilyn vaihtelua, energian tuotantoa ja kasvivalintojen vaikutuksia järjestelmien kannattavuuteen ja maankäytön tehokkuuteen. Tutkimus tarjoaa laskennallisia arvioita energian tuotosta eri agrivoltaic-järjestelmillä ja soveltuvuudesta Ruotsin olosuhteissa, mikä on hyödyllistä myös politiikkasuositusten ja maankäyttösääntelyn ymmärtämisessä pohjoisessa Euroopassa.

Policy Advocacy for Agrivoltaics in India (India Agrivoltaics Alliance)

India Agrivoltaics Alliance -raportti tarjoaa kattavia politiikkasuosituksia agrivoltaics-ratkaisujen integroimiseksi Intian maatalouspolitiikkaan ja tukijärjestelmiin, korostaen kansallisen ja paikallisen tason toimien merkitystä. Raportissa käsitellään sidosryhmäyhteistyötä, yhteisöjen osallistamista sekä suosituksia tukitoimille ja kapasiteetin rakentamiselle.

Lisätietoja

Aurinkoenergiapelto – Solar Field (2025–2027)

Turun ammattikorkeakoulu & Helsingin yliopisto

Shuo Wang, projektipäällikkö, tutkija

shuo.wang@turkuamk.fi (in English)

Heidi Heikkilä, vuorovaikutuskoordinaattori 

Antti Lajunen, apulaisprofessori

Tilaa Aurinkoenergiapelto-uutiskirje! Kokoamme uutiskirjeeseen Suomen agrivoltaics-tutkimuksen ja -kehityksen ajankohtaiset kuulumiset neljä kertaa vuodessa. Meille voi myös lähettää juttuvinkkejä! Tilaa uutiskirje lähettämällä viesti “Tilaa” osoitteeseen: heidi.heikkila@turkuamk.fi